Vanhasen II hallituksen aikana maamme sai mittavan uusiutuvan energian paketin, jossa oli mukana mm. mittava tuulivoiman syöttötariffijärjestelmä.

Vanhasen ollessa valtiovarainministeri, Suomelle valmisteltiin hänen johdollaan EU:n korona-elvytyspaketti, jossa tärkeänä osana oli luoda edellytykset maan kattavan vetyputken rakentamiselle.

Julia Sangervo on psykologi, tutkija ja poliitikko, joka toimii Tampereen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajana ja MIELI ry:n asiantuntijapsykologina. Hän on perehtynyt erityisesti siihen, miten yhteiskunnalliset muutokset ja kriisit vaikuttavat mielenterveyteen.

Sangervo on tutkinut ympäristöön liittyviä tunteita, kuten ahdistusta ja toivoa, sekä niiden yhteyksiä toimijuuteen ja muutokseen. Hän korostaa, että ilmastokriisi haastaa paitsi ekosysteemit myös mielenterveyden ja että yhteisöllisyys, toivo ja toiminta ovat keskeisiä selviytymiskeinoja.

Antti Herlin on KONE Oyj:n hallituksen puheenjohtaja, kauppatieteiden tohtori h.c., taiteen tohtori h.c. ja tekniikan tohtori h.c. Herlin on lisäksi hallituksen puheenjohtaja Security Trading Oy:ssä, Holding Manutas Oy:ssä sekä Tiina ja Antti Herlinin säätiössä.

KONEen palkitsemisjärjestelmissä liiketoiminnan kestävyys (sustainability) on ollut mukana jo yli 20 vuotta. Tiina ja Antti Herlinin säätiö on yleishyödyllinen säätiö, joka keskittää tällä hetkellä resurssinsa globaalin ympäristökriisin ratkaisuihin ja hankkeisiin, jotka jouduttavat merkittäviä päästövähennyksiä.

Ultra Bra -yhtye

“Eikä vieläkään tuulivoimaa, tuulivoimaa, tuulivoimaa”, lauloi Ultra Bra vuoden 1999 julkaistulla singlellä Ilmiöitä. Niin se olikin vielä silloin. Toisin on vuonna 2025, kun tuulivoima on kivunnut Suomen toiseksi suurimmaksi energiamuodoksi. Vuoden 2025 stadionkeikoilla Ultra Bra toi tuulivoiman voimakkaan kasvun esille Ilmiöitä-kappaleen taustagrafiikoissa. Konserteissa oli noin 82 000 ihmistä.  Ultra Bra on siis ollut edelläkävijänä lobatessaan tuulivoimaa ysäriltä saakka.

Gasgrid

Gasgrid on toiminut pitkään vetyputki- & vetylaaksohankkeissa sekä Suomessa että ulkomailla. He tekevät innolla ja väsymättä työtä omissa hankkeissaan, mutta myös kansallisesti tuoden Suomea esille uusiutuvan, puhtaan energian ja vetytalouden suurvaltana. Ilman uusiutuvia ei tehdä vetyä eikä synny puhdasta teollisuutta.

LUT-yliopisto ja Petteri Laaksonen

Petteri Laaksonen, LUT-yliopiston tutkimusjohtaja, on keskeinen energiamurroksen edistäjä, koska hän on tuonut esiin Itä-Suomen potentiaalin tuulivoiman ja hajautetun energiantuotannon avulla. Hänen mukaansa hajautettu aurinko- ja tuulivoima lisää kriisinkestävyyttä ja on vaikeampi tuhota kuin keskitetyt ratkaisut. Laaksonen on ollut aloitteellinen ResilEast-ohjelmassa, joka yhdistää vihreän siirtymän ja maanpuolustuksen hyödyntämällä tuulivoimaloita ja niiden infraa uusien sensorijärjestelmien sijoittamisen mahdollistajana. Laaksonen on aktiivinen energiamurroksen puolestapuhuja mediassa ja seminaareissa, mikä on lisännyt tietoisuutta uusiutuvan energian potentiaalista ja merkityksestä kansantalouden kannalta.

Lapinsalon tuulimittaushankkeen joukkorahoitus

Valorem yhdessä Invesdorin kanssa antoi paikallisille mahdollisuuden sijoittaa joukkorahoitukseen, jolla rahoitettiin Lapinsalon tuulimittauskampanjaa. Sijoittajat saavat sijoitukselleen 10 % korkotuoton kolmen vuoden ajaksi. Tapahtuma sai paljon positiivista näkyvyyttä ja monet alan yritykset pitivät tätä hyvänä avauksena. Hankkeessa osallistettiin paikallisia uusiutuvan energian hankkeeseen antamalla heille mahdollisuus päästä osaksi hanketta ilman suoraa maanomistusta. Joukkorahoitus  tarjoaa keinon, jolla paikalliset voivat päästä osallistumaan hankkeeseen.

Lauri Tarasti

Ministeri Lauri Tarasti toimi viime vuosikymmenen alkupuolella, vuonna 2012,  selvitysmiehenä tuulivoimarakentamisen hallinnollisia esteitä kartoittaneessa hankkeessa. Tarastin selvitys listasi lukuisia keinoja, joilla oli pyrkimys vauhdittaa tuulivoimarakentamista. Lukuisat Tarastin ehdotuksista otettiin käyttöön ja voi perustellusti sanoa, että ehdotukset osaltaan loivat vankan pohjan tuulivoiman nopealle kasvulle noin kymmenen vuotta myöhemmin. Tarasti ehdotti mm. maanvuokrakorvauksen jakamista vain voimalan perustuspaikan maanomistajaa laajemmalle maanomistajajoukolle, kunnan saaman kiinteistöverohyödyn kasvattamista ja muutoksia lukuisiin hallinnollisiin prosesseihin lentoestevaloista tutkalausuntoihin ja kaavoituksesta voimaloiden ja teiden välisiin etäisyyksiin.